keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

3D -oppimisympäristö Finpeda Virtual Space


Pääsimme tänä keväänä tutustumaan oppilaitteni kanssa hienoon 3D-oppimisympäristöön (FVS), se mahdollistaa monenlaisen opiskelun!

Teimme luokkani kanssa virtuaalista yhteistyötä yhden muun saman kunnan viidennen luokan kanssa viikingit - aiheesta. Ensi syksynä meillä on tavoitteena tehdä yhteistyötä täällä espanjalaisen ystävyyskoulumme kanssa.

Meidän luokkahuoneemme, johon mm. digitaaliset ryhmätyöt kerätään.

Meidän luokan pelihuone, keräsimme tänne linkkeinä itse tekemämme Scratch-pelit. Näin kaikki pääsevät niitä helposti pelailemaan.

Uusi OPS ja FVS:
  • Uusi ops korostaa uusien ja monipuolisten oppimisympäristöjen merkitystä, näihin kuuluvat myös peli- ja virtuaaliympäristöt. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja innostaa oppimaan. FVS on visuaalinen ja erityisesti innostava käyttöliittymä monille pilvipalveluiden tuotteille.
  • Pelillisyys - oppilaat kokivat FVS-ympäristön heti tutuksi, koska se muistutti monia heidän käyttämiään pelejä. He saivat jopa neuvoa opettajaa, se oli monista mukavaa.
  • Laaja-alaisuus - 3D-oppimisympäristö mahdollistaa laaja-alaisen toimisen luontevasti ja helposti, opettajan ja oppilaiden mielikuvitus on vain rajana.
  • Teknologialla yhä suurempi merkitys nykykoulussa -  oppilaiden on tärkeä huomata, että ne kivat jutut, mitä he kotona käyttävät netissä, voivat myös palvella motivoitunutta koulutyötä ja oppimista.
  • Tällä hetkellä teknologian tuominen kouluun on aiheuttanut aikamoista sillisalaattia: on kymmeniä appseja, sivustoja, materiaaleja, ja opettaja käyttävät luokissaan kuka mitäkin. FVS on mahdollisuus yhdistää nämä kaikki teknologian tuotokset yhteen paikkaan, jossa ne säilyvät, ja joissa niitä voi helposti katsella ja vaikkapa esitellä vanhemmille virtuaalisesti.
  • Kansainvälisyys - meidän on tarkoitus ensi syksynä tavata espanjalaisen ystävyyskoulumme oppilaita FVS:ssa. Olemme tavanneet heitä jo monta kertaa skypettämällä, mutta oppilaat pääsisivät nyt juttelemaan englanniksi keskenään ihan vapaasti. Tämä on osallistamista ja tasa-arvoa parhaimmillaan, kaikki oppilaat lähtökohdista huolimatta pääsevät mukaan kansainvälisiin projekteihin. Mielestäni kansainvälisiin projekteihin ei ole ennen ollut olemassa kovin hyviä nettipohjaisia työkaluja lapsille, tämä sitä mielestäni on!! Oma pelihahmo liikkuu kansainvälisessä internetissä turvallisesti ja tutustuu muiden maiden oppilaisiin ja kulttuuriin.  

Lopuksi todella mielenkiintoinen artikkeli yhteisöllisestä oppimisesta ja verkkopedagogiikasta. (Miten siis virtuaaliset oppimisympäristöt voivat kehittää yhteisöllistä oppimista.) 

tiistai 9. toukokuuta 2017

Viikinkilarppi

Kirjoittelin tuossa aiemmin pelillistämisestä alakoulussa ja nyt ajattelin laittaa muutamia kuvia toteutuneista larppipäivistä.  Oppilaat saivat pukeutua halutessaan viikingeiksi ja elivät hetken viikinkielämää taisteluineen ja kaupankäynteineen. Tapaamme ensi viikolla toisen koulun oppilaat virtuaaliympäristössä viikinkirooleissamme. Teemme kunnon virtuaalibatlen, saa nähdä kumpi luokka osaa historian asiat viikingeistä paremmin!

Viikinkijoukot kulkivat metsässä etsien mm. hyviä kauppapaikkoja, joilla käydä kauppaa viikinkien tapaan. Metsästä löytyi myös tehtäviä qr-koodien takaa. 

Myöskään taisteluilta ei vältytty (pukkitappelu)
Koululta on n. kahden kilometrin päässä hiidenkiuas ("Harald Hirmuisen" hauta), jolta löytyi aarre nopeimmille viikinkijoukoille. Haudan löytäminen vaati suunnistustaitoa kartan avulla.

Teimme jumalille uhrilahjoja (luontotaide -kuvis) 

Uhrilahja Odinille

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Pelillistäminen alakoulussa



Pelillistämistä voi käyttää opetuksessa apuna lukuisin eri tavoin, kerron tässä muutamia oppilaita motivoivia vinkkejä. Hyvän opetuspelin pelaamiseen saa helposti menemään vaikka kokonaisen päivän! 

Ensimmäiseksi on hyvä päättää pelin teema / opetettava aihe ja rakentaa aiheesta tarina, jonka ympärille peli rakentuu. Peli voi sijoittua vaikkapa fantasiamaailmaan (Tylypahka) tai menneisyyteen (viikingit). Tärkeintä pelin toimivuuden kannalta on luoda sille hyvä ja mukaansa tempaava tarina eli juoni, jonka mukaan toimitaan. 
Lisää todenmukaisuutta peliin saadaan, kun jokainen oppilas saa tehdä itsestään pelihahmon. Jokainen pelihahmo pukeutuu ja käyttäytyy hahmolle sopivalla tavalla. Opettaja / pelinvetäjä päättää, saavatko oppilaat itse päättää oman roolinsa vai määrääkö sen opettaja. Viikinkipelissä pelihahmoina voisivat toimia esim. viikinkipäällikkö, viikinkisoturi, Thor-jumala, kyläläinen, parantaja… Ennen peliä oppilaille pitää antaa tietoa kyseisistä hahmoista, jotta he osaisivat esittää niitä. Voi olla myös toimiva idea jakaa pelihahmot joukkueisiin tarinan vaatimalla tavalla ja saada heidät kilpailemaan toisiaan vastaan. Pelihahmon esittäminen saa usein ujoimmatkin oppilaat rohkaistumaan ja ottamaan roolia oman ryhmänsä sisällä! (Tämähän on siis kuin larppausta!)

Opetuksen pelillistäminen on oiva tapa tehdä opetuksesta monialaista. Viikinkipelissä voidaan helposti yhdistää liikuntaa (kaupunkisota; viikingit hyökkäävät), historiaa (etsitään piilotettua aarretta historian vihjeiden avulla), käsitöitä (pirtanauhan tekoa), kuvataidetta (riimut), äidinkieltä ja vaikkapa matematiikkaakin (lasketaan ryöstösaaliit)… Tässä on vain luovuus rajana! Pelin vieminen metsään tai johonkin muuhun jännittävään paikkaan lisää pelin aitoutta. Peliin voi tarvittaessa osallistua vaikka koko koulu (MMO), (rehtori voi esittää halutessaan viikinkipäällikköä).

Pelin juonta opettaja voi halutessaan ohjailla tehtäväkorttien avulla, joita saa tehtäväpisteiltä. Pelissä ei välttämättä tarvitse olla voittajia. Halutessaan opettaja voi kuitenkin antaa pisteitä oppilaiden suorituksista etukäteen sovitulla tavalla. On myös mahdollista, että voittajajoukkue pääsee ensimmäisenä aarteen (esim. karkkilaatikko) luo ja saa sen omakseen.

Pelin jälkeinen purku on todella tärkeää varsinkin pienille lapsille – roolit ja sitä myötä tunteet tempaavat helposti mukaansa. Kerrataan yhdessä lopuksi, mitä pelissä tapahtui ja keskustellaan siitä. Pelin taltiointi kuvina tai videona auttaa pelin purkamisessa. Esim. oppilaat, jotka jostain syystä eivät halua osallistua pelaamiseen, voivat videoida sen kulkua.  

Jos peli pidetään kokonaan pienessä koossa (esim. omassa luokassa), lelut voivat toimia pelihahmoina ja "suorittaa tehtäviä".

Pelillisiä juonikuvioita:

-         Pelaajien pitää etsiä joku henkilö, jolta he saavat lisätietoa. Kyseistä tietoa ei saa mistään muualta.
-         Kartta pelialueesta on ehdoton, sen avulla pelaajat voivat löytää tehtäväpaikat ja esim. mahdollisen aarteen.
-         Pelaajien pitää löytää jokin esine, voidakseen edetä ”seuraavalle tasolle”.
-         Tiettyjä taitoja pitää harjoitella, jotta pääsee etenemään (esim. pitää osua pallolla johonkin kohteeseen heittämällä)
-         Haasteet
-         Taistelut (esim. kukkotappelu-leikki)
-         Aikamatkustus, teleportaatio
-         Joku pelihahmoista osaa tehdä taikoja

Teknologian lisääminen pelillistämiseen
 
-         Osa tehtävistä tai haasteista voidaan suorittaa myös tablettilaitteella tai tietokoneella, esim. tietokilpailut viikinkiaiheista.
-         Pelitilanteiden tai pelituotosten (riimut) dokumentointi on helppoa kännykällä, tabletilla tai kameralla. Kuvien käsittely.
-         Isommat oppilaat voivat käyttää kännyköitä metsässä gps-suunnistuksen apuna.
-         Oppilaat voivat ohjelmoida ryhmissä Scratchillä yhden levelin peliin lisää käyttämällä apuna pelistä ottamiaan valokuvia ja äänitteitä. 
-         Lisätty todellisuus
-         Valmiit internetin tarjoamat sivustot ja sovellukset aiheeseen liittyen